4. Kotitaloudet kuluttavat ja säästävät
Meidän tärkeimmät tehtävämme taloudessa ovat kuluttaminen ja tuottaminen. Tuloja kuluttamiseen saamme, kun osallistumme tuottamiseen. Lisäksi saamme hyvinvointiyhteiskunnan tapaan joitakin tulonsiirtoja. Näistä ja pääomatuloista kertyy meidän käytettävissä olevat tulomme, kun niistä ensin on maksettu verot. Näin tulot Suomessa jakautuvat sosioekonomisen aseman mukaan:
Helsingin Sanomien tulokone - Kuinka moni ikäisesi pääsi tulolistoille?
yle.fi - Vuoden 2014 suurituloisimmat
yle.fi - Onko naapurisi hyvätuloisempi ja paremmin koulutettu kuin sinä? Tarkista tulokoneesta.
yle.fi - Keskiluokan osuus veronmaksajista väheni
Kun tulot yksistään eivät riitä jonkun tavoitteemme saavuttamiseen, voimme ottaa velkaa. Tätä voisi kutsua myös investoinniksi, mikäli on kysymys muusta kuin pelkästä "tuhlaamisesta" (esim. opintovelka, asuntovelka). Kotitalouksien velkaantumisaste lasketaan suhteuttamalla kotitalouksien lainavelat neljänneksen lopussa edeltävien neljän vuosineljänneksen yhteenlaskettuun käytettävissä olevaan tuloon. Velkojen osuus on ollut kasvava. Miksi 1990-luvun puolivälissä velkaantuminen väheni? Miksi se on taas nousussa?
Säästämisaste on puolestaan säästön osuus käytettävissä olevasta
tulosta. Miksi se muuttuu nopeammin kuin velkaantumisaste?
Käytettävissä olevat tulomme voimme siis käyttää tarpeidemme tyydyttämiseen. Minkälaiset tekijät vaikuttavat kulutuskäyttäytymiseemme? Mitä eroja on eri maiden välillä. Näin meidän kulutusmenomme ovat muuttuneet viimeisen 40 vuoden aikana:
Tarkemmin tuloja ja kulutusta voit tarkastella täällä: Tilastokeskus. Katso myös oppikirjasta s. 68 kuviota "Yksityisten kulutusmenojen rakenne".
Lähde: Findikaattori ja Tilastokeskus
Tarkemmin tuloja ja kulutusta voit tarkastella täällä: Tilastokeskus. Katso myös oppikirjasta s. 68 kuviota "Yksityisten kulutusmenojen rakenne".
Lähde: Findikaattori ja Tilastokeskus
5. Yritykset valmistavat ja myyvät
Kyllä Kouvolassakin kannattaa yrittää. Katso vaikka:Taloustiedon kurssin kannalta tärkeimpiä kysymyksiä ovat:
- Mitkä ovat yrityksen tärkeimmät tehtävät kansantaloudessa?
- Millaisia yritysmuotoja on olemassa ja miten ne eroavat toisistaan?
- Miksi ja miten yrittäjäksi kannattaa ryhtyä? Millainen on hyvä yrittäjä?
- Miten yritys perustetaan? Mitä tarvitaan?
- Mitkä ovat tärkeimmät yritykseen liittyvät taloustermit ja -tunnusluvut?
Näihin kysymyksiin oppikirja antaa hyvin vastauksia ja niitä löydät esim. täältä: Yrittäjät.
Jos haluat enemmän kokemuksia ja näkemyksiä yrittäjäksi ryhtymiseen, valitse silloin YH6-kurssi. Täältä voit katsoa muutaman minuutin mittaisia videoita yrittäjäksi ryhtymisestä:
6. Kotitaloudet ja yritykset kohtaavat markkinoilla
Mitä markkinoilla tapahtuu ja mitä ovat markkinavoimat?
Tässä kappaleessa on hyvä palauttaa mieliin HI1-kurssista tuttu Adam Smithin taloudellinen liberalismi. Sen kenties kuuluisin opetus oli näkymätön käsi: "Adam Smithin mukaan yksilöiden oman edun tavoittelu johtaa koko yhteiskunnan kannalta tavoiteltavaan tulokseen ikään kuin näkymättömän käden ohjauksessa" (Taloussanomien taloussanakirja). Lisäksi pitää selvittää mitä ovat hyödykemarkkinat, tuotannontekijämarkkinat ja rahoitusmarkkinat. Myös kapitalismin ja sosialismin peruserot on tiedettävä. Sitten voi tarkastella sitä, mitä taloudessa voi verrata ihmisen verenkiertojärjestelmään: Kansantalouden kiertokulkua. Alla yksinkertainen malli. |
| Lähde: Internetix |
7. Hinnan, kysynnän ja tarjonnan yhteys
Adam Smithin teoriat sopivat täydellisen kilpailun tilanteeseen. Entäpä silloin, kun kilpailu ei toteudu täydellisesti. Mitä ovat:- monopoli
- duopoli
- oligopoli
- kartelli
- monopolistinen kilpailu?
Keksi näistä esimerkkejä Kouvolasta (tai Suomesta).
 |
| Lähde: Wikipedia. |
Kun Adam Smithin teorioihin lisätään/sovelletaan Alfred Marshallin tuomia ajatuksia kotitalouksien ja yritysten valintoihin, tilanne hieman mutkistuu. Mutta on silti järkeenkäypää. Eli miten kysyntä ja tarjonta markkinoilla muuttuuvat eri tilanteissa? Mitkä tekijät vaikuttavat hyödykkeen kysyntään eli kuinka paljon ja millä hinnalla olemme halukkaita ostamaan? Mitkä tekijät vaikuttavat hyödykkeen tarjontaan eli kuinka paljon ja millä hinnalla yritykset ovat halukkaita valmistamaan/myymään?
Helpointa asia on käsitellä ja ymmrätää alla olevalla kuviolla. Pystyakselilla on hinta (P=price) ja vaaka-akselilla määrä (Q=quantity). Kysyntäkäyrä (D=demand) on oikealle laskeva ja tarjontakäyrä (S=supply) vasemmalle laskeva. Käyrien kohtauspisteessä on markkinoiden tasapainotilanne (E=equilibrium). Täydellisen kilpailun tilanteessa markkinat pyrkivät ja päätyvät aina tasapainotilanteeseen. Yksinkertaisimmillaan muutokset tapahtuvat "käyrillä". Jos hyödykkeen hinta on tasapainohintaa E korkeampi seuraa
siitä ylitarjonta. Ylitarjonnan takia tuotetta kauppaavien on alennettava
hintoja kunnes kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Vastaavasti voi syntyä alitarjontatilanne, jolloin hinnat nousevat.
Kysyntäkäyrä voi siirtyä, kokonaan, jos esimerkiksi kuluttajan tuloissa ja ostohalukkuudessa tapahtuu muutoksia. Tilannetta voivat hiukan monimutkistaa hyödykkeet, jotka korvaavat (jauheliha ja liha) tai täydentävät (auto ja bensa) toisiaan. Vastaavasti tarjontakäyrä siirtyy jos tuotantoteknologiassa tai raaka-aineiden hinnoissa tapahtuu muutoksia.
Tarkemmin, mutta kohtuullisen helposti, voit lukea näistä
Internetixin tai Wikipedian sivuilta.
Tarkemmin, mutta kohtuullisen helposti, voit lukea näistä
Internetixin tai Wikipedian sivuilta.
8. Huoltotase summaa kokonaiskysynnän ja -tarjonnan
Tässä kappaleessa tarkastellaan Suomen huoltotasetta, BKT:ta ja muita hyvinvoinnin mittareita sekä ulkomaankauppaa.
Huoltotase
Kansantalouden kokonaiskysynnän ja -tarjonnan tase, joka
osoittaa, mistä talouden käytettävissä olevat hyödykkeet ovat peräisin
(kokonaistarjonta) ja mihin ne käytetään (kokonaiskysyntä). Huoltotase koostuu
seuraavista eristä (oppikirjan "vaaka" on hyvä kuvio):
bruttokansantuote markkinahintaan
+ tavaroiden ja palvelusten tuonti
= kokonaistarjonta
+ vienti
+ investoinnit
+ kulutus
+/- varastojen muutokset
= kokonaiskysyntä
Hyvinvoinnin mittaaminen
BKT on hyvin yleisesti käytetty mittari ja käsite, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa. Minkä mittaamiseen se on hyvä ja miksi se voi olla huono väline? Mitä alla olevat kuviot kertovat Suomen elintason kehityksestä?
Maittain voit tehdä vertailuja esim. Globaliksen sivuilla. Mikä maa on kärjessä ja miksi? Muita hyvinvoinnin mittareita ovat mm. HDI, Prosperit index ja GPI sekä aidon kehityksen mittari (ISEW) ja vihreä bkt. Kysymys on siis myös siitä, mitä ymmärrämme hyvinvoinnilla. Mielenkiintoinen on myös CIA:n tilasto.
 |
| Lähde: EK |
Big Mac Index (The economist) - Mitä se kuvaa?
Ulkomaankauppa
Suomessa ei ole öljyä, täällä ei kannata kasvattaa banaaneja ja teollisuustuotantokin on työvoiman kalleuden vuoksi haasteellista. Tarvitsemme ulkomaankauppaa saadaksemme hyödykkeitä, joita emme pysty tuottamaan. Ja toisaalta tarvitsemme erikoistumista johonkin, jolla on vaihtoarvoa. Selvitä oppikirjan ja seuraavien linkkien avulla, keiden kanssa Suomi käy kauppaa ja minkälaisilla hyödykkeillä (vienti ja tuonti):
- EK
- STAT
- Tulli (hyviä kuvioita PDF:nä)
- EK - vienti ja tuonti, vaihtotase, ulkomaankauppa toialoittain ja alueittain
Mitä kaikkea selviää alla olevasta viennin ja tuonnin määriä esittävästä kuviosta?
