I. Talouden maailma

1. Minäkö taloudellinen vaikuttaja?

Mitä on kansantalous?

Kansantalous on maan tai talousalueen (esim. EU) talousyksikköjen muodostama kokonaisuus. Kansantalouden perusyksikköjä (toimijat taisektorit) ovat: 

• kotitaloudet
• yritykset
• julkinen talous (kunnat, valtiot, kuntayhtymät, sosiaaliturvarahastot, esim. KELA
• rahoituslaitokset (esim. pankit)
• ulkomaat (= kansantaloudet ovat tekemisissä toisten kansantalouksien kanssa)

Mieti, mikä tehtävä kullakin toimijalla on kansantaloudessa ja miten ne ovat keskenään vuorovaikutussuhteessa. Huomaat, että ne eivät tule toimeen yksinään ja taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Kaikki tekevät talouspäätöksiä

Teemme joka päivä talouden päätöksiä, pieniä tai isoja. Päätökset eivät ole yksiselitteisesti hyviä tai huonoja, mutta tässä mielessä meillä kuluttajilla on suurin valta niihin päätöksiin, mitä ja missä markkinoilla tuotetaan. Tarkkaile omaa kulutustasi esim. kuukauden ajan ja pohdi minkälaisia ja missä tuotettuja hyödykkeitä olet kuluttanut.

Hyödykkeet

Sana hyödyke kertoo, että niistä on hyötyä. Ne ovat tavaroita ja palveluita. Hyödykkeitä voidaan jaotella monella tavalla. Pääjako on jako kulutushyödykkeisiin ja tuotantohyödykkeisiin. Kulutushyödykkeitä nimensä mukaisesti kulutetaan. Ne ovat palveluita ja tavaroita, joita ostamme. Tavarat voidaan puolestaan jakaa kerta– (lyhytkestoisiin), puolikestäviin– ja kestokulutushyödykkeisiin.

Tuotantohyödykkeillä valmistetaan kulutushyödykkeitä tai hyödynnetään palvelujen tuottamisessa (tuotannossa, kuljetuksessa jne.). Esim. auto on perheelle kulutushyödyke, mutta taksina tuotantohyödyke. Tietokone voi olla tuotantohyödyke tai kulutushyödyke käyttötarkoituksesta riippuen. Kielitaito voi olla turistimatkalla kulutushyödyke, mutta kirjan kääntämisessa tuotantohyödyke.

Hyödyke voi siis olla konkreettinen tavara tai palvelu. Palvelu on siis aineetonta ja sillä on tiettyjä erityispiirteitä. Sitä esim. ei voi varastoida, ei voi kokeilla etukäteen, ei voi myydä edelleen toiselle ja
sen ostaminen tuo usein vain käyttöoikeuden. useinmiten se vaatii myös suoraa kontaktia myyjän ja ostajan välille. Tässä käyttökelpoinen kuvio:



Hyödykkeiden vastakohtana ovat turhakkeet. Suomen Luonto -aikakausilehti valitsee vuosittain Vuoden turhakkeen. Linkistä näet 2000-luvun turhakkeet ja voit halutessasi osallistua seuraavan valintaan.

Sijoittaminen

"Kannattaa sijoittaa maahan, koska sen valmistaminen on lopetettu"

Taisi olla Mark Twain, joka lausui näin viisaasti 1800-luvulla. Onko maa nykyään viisas sijoitus, riippuu tietysti omista tavoitteista ja maa-alueista. Sijoittaminen yleisesti on kyllä ihan viisasta, mutta sitäkin on monenlaista. Esimerkiksi matkustelu voi olla henkisen pääoman lisäämistä.

Nyt on tarkoitus tarkastella sijoitusmarkkinoita ja erityisesti pörssiä. Silloin sijoittamisen tarkoitus voi olla vaikkapa rikastuminen, varautuminen tulevaisuuteen tai rahan ja sen arvon säilyttäminen paremmin pidemmällä aikavälillä. Sijoittamisesta - kuten säästämisestäkin -  hyötyvät lisäksi pankit, yrittäjät ja yksityiset ihmiset, jotka tarvitsevat pääomia.

Sijoittamisen oppii parhaiten sijoittamalla, joko oikeasti tai leikisti. Sijoittamista ja pörssien kehitystä pääset helposti seuraamaan Kaupplehden virtuaalisalkun luomisella seuraavasta linkistä: Kauppalehti.fi. Samalta sivulta löydät välilehdet Tämän päivän pörssiin, Kursseihin, Korkoihin, Valuuttoihin jne.

Kun olet rekisteröitynyt käyttäjäksi ja tehnyt oman salkun (voit toki tehdä useammankin), valitset vain jollakin perusteella sijoittamisen kohteet ja sijoitat sopivan summan (esim. 10 000 €). Se on helppoa: klikaat vain kohdasta Lisää arvopaperi ja noudatat ohjeita. Sinun tarvitsee tietää vain kuinka suurella summalla ostat osakkeita ja mikä on yhden osakkeen hinta ostohetkellä (esi. kohta Kurssit). Sovellus tekee loput. Ja sitten vain seurailet.

Jos haluat perehtyä sijoittamiseen enemmän ja jo nyt valikoida kohteesi rationaalisemmin, voit etsiä tietoa vaikkapa SVnet -palvelusta. Toki netistä löytyy paljon muitakin oppaita, esimerkiksi pankkien sivustoilta.

Lisäksi kannattaa seurata muitakin hyödyllisiä talouden tunnuslukuja, kuten 12kk euriboria (360), dollarin kurssia ja raakaöljyn hinnan kehitystä. Näinä päivinä myös ruplan kurssin seuraaminen on paitsi hyödyllista myös mielenkiintoista.

2. Suomi ja kansainvälinen talous

Tässä loistava kuvio Suomen elinkeinorakenteen muutokseen ja kevään 2007 YO-kokeeseen. Tämän avulla voi ymmärtää sekä Suomen historiaa (kurssi HI4) että talouskehitystä. Ja ehkäpä myös tulevaisuutta. Eli mitä muutoksia on tapahtunut ja miksi? Kokonaisuudessaa YO-kokeen löydät esim. täältä: YO kevät 2007.

Koska kansantaloudet ovat yhä enemmän riippuvaisia toisistaan, on hyvä ymmärtää miksi ja millaiset muutokset Kiinan, USA:n, Venäjän ja EU:n talousalueilla vaikuttavat myös Suomeen. Siihen ei ole muuta keinoa, kuin seurata ajankohtaisia talousuutisia. Olen koonnut niitä jonkin verran tänne: Scoop by PLI. Myös maailmanpoliittisilla tapahtumilla on merkitystä, esim. Ukrainan sodalla ja siitä johtuvilla EU:n Venäjä-pakotteilla. Mihin Suomen kannattaisi nyt suunnata? Tässä EK:n näkemyksiä: EK ja kauppapolitiikka.

Tässä n. 10 min. video, jossa Hans Rosling selittää maailmantalouden laatikoilla hauskasti:

www.hs.fi/talous - Mikä ihmeen TTIP? 

3. Mistä talouskasvu muodostuu?

Talouskasvu eli eikö mikään enää riitä?

Hyvinvoinnin ja elintason riittävyys eivät ole mikään helppo asia käsitellä. Ei ainakaan laajemmassa mittakaavassa. Jokainen tietää, mitä haluaa ja mihin pyrkiä, mutta mikä olisi riittävä tai kohtuullinen taso, joka pitäisi turvata kaikille? Mihin resurssimme riittävät? WWF:n mukaan tämän vuoden leipä on jo syöty suurin piirtein silloin kun koulut alkoivat (WWF) Ja loppuvuosi pitäisi jyrsiä kynsiä - kuluttamatta yhtään mitään.

Jos ongelmaa miettii maailmanlaajuisena, joudutaan ottamaan kantaa ympäristökysymyksiin, raaka-aineiden riittävyyteen, köyhyyteen, talouden rakenteisiin, tulonjakoon, tasa-arvoon jne. Mutta pelkästään Suomen mittakaavassakin mietittävää riittää. Väkiluku hieman kasvaa ja se vanhenee, kaikki kallistuu. Miten saamme elintasomme ja hyvinvointimme pysymään edes entisellään. Aalto-yliopiston professori selittää hyvin, mistä talouskasvussa on kysymys ja miksi se on tärkeää PDF. Varsin käsite työn tuottavuus tulee selväksi. Äskettäin Helsingin Sanomissa oli hyvä kirjoitus, joka käsitteli Suomen talouden rakenteita ja EU:n merkitystä (haittaa?) Suomelle (Bengt Hollström). Miten sinun mielestäsi Suomi saadaan nousuun? Mikä sinulle riitäisi?

Yksinkertaisimmillaan talouskasvua voisi saada aikaan lisäämällä tai tehostamalla tuotannontekijöiden käyttöä. Niitä ovat:




Asia ei siis ole niin yksinkertainen, ainakaan Suomessa. Meillä on rajallinen määrä raaka-aineita ja pääomia. Tärkein resurssimme eli työvoima vanhenee ja koulutusta sekä muita investointeja ollaan supistamassa. Ja takaako talouskasvu lopulta sen tärkeimmän - hyvinvoinnin? Tässä hyvä artikkeli siitä: Talouselama - bkt kasvaa mutta hyvinvointi ei.