9. Talouden sisäinen tasapaino
Sisäisellä tasapainolla tarkoitetaan tuottamisen ja kuluttamisen tasapainoista suhdetta niin, että emme joudu liian nopeaan (hallitsemattomaan) talouskasvuun tai jyrkkään taantumaan. Käsitteet hintavakaus, inflaatio ja deflaatio liittyvät tähän. Ja koska EU:lla on tässä merkittävä rooli on parasta katsoa aluksi video (voit vilkaista jo kappaletta 18 EKP:stä) :
Oppikirjasta ja/tai e-conomic.fi -linkistä selvität nopeasti, mitä käsitteet tarkoittavat ja mistä ne johtuvat. Myös Etälukion sivuilla on erittäin hyvä taulukko niistä. Kumpi on lopulta parempi: inflaatio vai deflaatio? Inflaatiota mitataan kuluttajahintaindeksillä, josta on myös oppikirjassa hyvä esitys (s. 78). Alla olevasta kuviosta näet, miten inflaatio on kehittynyt Suomessa viimeisen 30 v. aikana. Mikä on pääsuuntaus, mitä kuviosta voi päätellä?
Onko EU onnistunut yhdessä tärkeimmässä talouspoliittisessa tehtävässään?
Täällä pääset katsomaan, mitä polkupyörä, viinapullo tai junalippu maksoivat ennen: Rahamuseo.fi
Täällä voit pelata ja testata tietoasi aiheesta: Inflationisland (EKP)
Taloussanomat.fi, Näin alkaa deflatorinen lama
Onko EU onnistunut yhdessä tärkeimmässä talouspoliittisessa tehtävässään?
Täällä pääset katsomaan, mitä polkupyörä, viinapullo tai junalippu maksoivat ennen: Rahamuseo.fi
Täällä voit pelata ja testata tietoasi aiheesta: Inflationisland (EKP)
Taloussanomat.fi, Näin alkaa deflatorinen lama
Työllisyys ja työttömyys
Tämä on yksi niitä talouden perusongelmia, joka koskettaa meitä kaikkia ja on kaikissa taloudellisissa tilanteissa osa ongelmia. Mutta ketkä lasketaan työttömiksi? Kuvio kertoo sen:
Taloussanomien sanakirja määrittelee työttömuuden lajit näin:
Työttömiksi luetaan Suomessa 15 - 64 -vuotiaat henkilöt, joilla ei ole työpaikkaa, mutta jotka ovat työhön käytettävissä ja hakevat työtä. Pitkäaikaistyötön on vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä ollut henkilö.
Työttömyyden lajeja ovat:
Näiden lisäksi työttömyyttä voivat lisätä mm. kannustinloukku (tai tuloloukku, työttömyysloukku, köyhyysloukku) ja verokiila (= Työnantajan maksamien työtekijäkustannusten ja työntekijän nettotulojen ero.) Tästä näet, mistä työnantajan kustannukset koostuvat: EK
Nämä ovat helppo tunnistaa ja ymmärtää. Vaikeampaa on yrittää korjata tilannetta, parantaa työllisyyttä, koska monilla hyväksi tarkoitetuilla toimilla on yleensä jokin epätoivottu seuraus. Olisiko sinulla ehdotuksia? Näin työttömyys kehittynyt v. 1989 lähtien. Mitä huomaat kuviosta?
Alla hyödyllisiä linkkejä aiheeseen liittyen:
Tällä voit laskea nettopalkkasi ja työnantajan palkkakustannukset: Palkkalaskuri
Täältä selviää ennakonpidätysprosenttisi: Veroprosentilaskuri
Täältä löydät itsellesi sopivan ammatin (ehkä): Testaa, mikä ammatti sopii sinulle (HS)
HS:n uutisia työttömyydestä: HS
Hae töitä: Monster.fi, Aarresaari.net, Vmp.fi, TE-palvelut.fi
Työttömiksi luetaan Suomessa 15 - 64 -vuotiaat henkilöt, joilla ei ole työpaikkaa, mutta jotka ovat työhön käytettävissä ja hakevat työtä. Pitkäaikaistyötön on vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä ollut henkilö.
Työttömyyden lajeja ovat:
- Rakennetyöttömyys, elinkeinorakenteen muutoksesta johtuva työttömyysilmiö. Koskee esim. maa- ja metsätaloudesta vapautuvaa työvoimaa, joka ei ilman ammattikoulutusta ja asuinpaikan vaihdosta voi sijoittua muiden elinkeinojen palvelukseen.
- Suhdannetyöttömyys, suhdannevaihteluista johtuvien tuotannonvaihteluiden seuraus. Laskusuhdanteen ja etenkin lamakauden aikana työttömyys on suurimmillaan.
- Kausityöttömyys, vuodenaikojen vaihtelusta johtuvasta tuotannon vaihtelusta aiheutuva ilmiö. Kausityöttömyyttä ilmenee etenkin maatalouden ja rakennustoiminnan piirissä.
- Kitkatyöttömyys, lyhytaikaista työttömyyttä, joka ei ole seurausta kokonaiskysynnän riittämättömyydestä vaan siitä, että jotkut työntekijät etsivät parhaillaan uutta työpaikkaa.
- Piilotyöttömyyden vallitessa työvoiman tarjonta supistuu. Työtön ei edes ryhdy hakemaan työtä vaan vetäytyy työmarkkinoilta, koska ei usko työllistyvänsä. Nämä työttömät muodostavat työvoimareservin.
Näiden lisäksi työttömyyttä voivat lisätä mm. kannustinloukku (tai tuloloukku, työttömyysloukku, köyhyysloukku) ja verokiila (= Työnantajan maksamien työtekijäkustannusten ja työntekijän nettotulojen ero.) Tästä näet, mistä työnantajan kustannukset koostuvat: EK
Nämä ovat helppo tunnistaa ja ymmärtää. Vaikeampaa on yrittää korjata tilannetta, parantaa työllisyyttä, koska monilla hyväksi tarkoitetuilla toimilla on yleensä jokin epätoivottu seuraus. Olisiko sinulla ehdotuksia? Näin työttömyys kehittynyt v. 1989 lähtien. Mitä huomaat kuviosta?
Alla hyödyllisiä linkkejä aiheeseen liittyen:
Tällä voit laskea nettopalkkasi ja työnantajan palkkakustannukset: Palkkalaskuri
Täältä selviää ennakonpidätysprosenttisi: Veroprosentilaskuri
Täältä löydät itsellesi sopivan ammatin (ehkä): Testaa, mikä ammatti sopii sinulle (HS)
HS:n uutisia työttömyydestä: HS
Hae töitä: Monster.fi, Aarresaari.net, Vmp.fi, TE-palvelut.fi
10. Talouden ulkoinen tasapaino
 |
| Kuvaan liittyvä juttu: Talouselämä |
Olet jo tutustunut Suomen ulkomaankauppaan ja -kumppaneihin sekä niihin hyödykkeisiin joita Suomesta viedään ja Suomeen tuodaan (tavarat ja palvelut). Näiden arvo ja merkitys näkyvät vuosittain julkaistavassa maksutaseessa. Lisäksi siinä muitakin eriä mm. tulonsiirrot (kehitysapu), lainojem nostot ja takaisinmaksut, pääomakorvaukset (korot). Näistä hyvä taulukko löytyy mm. Etalukion sivuilta. Statin sivuilta näet v.2014 maksutaseen. Selvitä mitä eri taseet tarkoittavat ja minkälainen suhde niillä on keskenään. Tässä lyhyt määritelmä:
Lähteitä:
Suomen pankki - kauppatase ja vaihtotase
Findikaattori - ulkomaankauppa kansantaloudessa
EK - Suomen tavaravienti maittain
EK - vienti ja tuonti, vaihtotase, ulkomaankauppa toialoittain ja alueittain
”Maksutase summaa kaikki taloussuhteet kansantalouden ja ulkomaiden välillä. Maksutaseen pääerät ovat vaihtotase ja rahoitustase. Peruslogiikka näiden kahden välillä on, että rahoitustase kertoo, miten ylijäämäinen vaihtotase sijoitetaan ulkomaille ja miten alijäämäinen vaihtotase katetaan ulkomaisilla lainoilla ja sijoituksilla. Jos vaihtotase on plusmerkkinen, on rahoitustase miinusmerkkinen ja päinvastoin.”
Lähteitä:
Suomen pankki - kauppatase ja vaihtotase
Findikaattori - ulkomaankauppa kansantaloudessa
EK - Suomen tavaravienti maittain
EK - vienti ja tuonti, vaihtotase, ulkomaankauppa toialoittain ja alueittain
11. Suhdannevaihtelut
 |
| Lähde: Miljonaariksi.com |
Selvitä kuvion, oppikirjan ja alla olevan erinomaisen animaation avulla, mitä tarkoittavat käsitteet:
Erittäin hyvä animaatio suhdanteista (Etälukio).
- korkeasuhdanne
- laskusuhdanne
- matalasuhdanne
- housusuhdanne
- taantuma
- lama
Mitä noissa vaiheissa tapahtuu, mistä ne johtuvat? Katso seuraavan taulukon avulla, mitä tarkoittaa kerroinvaikutus. Kuvion oletuksena on, että investoinnit kasvavat 100 milj. €:lla ja tulojen lisäyksestä kulutetaan aina 80%. Samanlainen vaikutus syntyy, jos vientiteollisuuden tuotanto kasvaa ja vientiteollisuuden kautta syntyy lisätuloja.
Mm. tästä syystä vienti on pienelle maalle tärkeää. Vertaa esim. Suomea ja USA:ta. Suhdanteissa on kysymys odotuksista ja niitä voidaan mitatata eilaisilla indikaattoreilla, barometreilla. Alla joitakin:
EK - materiaalipankki/tietografiikka/talous/suhdannebarometri/.
Viimeisimmät suuret taantumat tai lamat ovat olleet 1990-luvun alussa ja v. 2008 alkanut lama. Muistele historian kursseista, mistä 1990-lama johtui. Alla kuva USA:ssa v. 2008 lamaan johtaneesta tapahtumaketjusta, jonka tarkoituksena olisi luoda rahaa tyhjästä.
Wikipedia - taantuma 2008
Minkälaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia (kustannuksia) taantumilla voi olla:
Kierros
|
Kokonaistuotannon ja
|
tulojen kasvu
|
1.
|
100 milj.
|
|
2.
|
0.80 x 100 milj.
|
80 milj.
|
3.
|
0.80 x 80 milj.
|
64 milj.
|
4.
|
0.80 x 64 milj.
|
51,2 milj.
|
5.
|
0.80 x 51,2 milj.
|
41 milj.
|
6.
|
0.80 x 41 milj.
|
32,8 milj.
|
6.
|
0.80 x 32,8 milj.
|
26,2 milj.
|
7.
|
0.80 x 26,2 milj.
|
21 milj.
|
8.
|
0.80 x 21 milj.
|
16,8 milj.
|
9.
|
0.80 x 16,8 milj.
|
13,42 milj.
|
Mm. tästä syystä vienti on pienelle maalle tärkeää. Vertaa esim. Suomea ja USA:ta. Suhdanteissa on kysymys odotuksista ja niitä voidaan mitatata eilaisilla indikaattoreilla, barometreilla. Alla joitakin:
EK - materiaalipankki/tietografiikka/talous/suhdannebarometri/.
Viimeisimmät suuret taantumat tai lamat ovat olleet 1990-luvun alussa ja v. 2008 alkanut lama. Muistele historian kursseista, mistä 1990-lama johtui. Alla kuva USA:ssa v. 2008 lamaan johtaneesta tapahtumaketjusta, jonka tarkoituksena olisi luoda rahaa tyhjästä.
Wikipedia - taantuma 2008
Minkälaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia (kustannuksia) taantumilla voi olla:
Kilpailukyky
 |
| Lähde: Helsingin Sanomat |
Talouskasvuun, ulkomaankauppaan, taseisiin ja suhdannevaihteluihin liittyy olennaisesti käsite kilpailukyky. Mitä se tarkoittaa laajassa merkityksessä? Mitä tarkoittaa hintakilpailukyky? Onko Suomi kilpailukykyinen ja millä tavoin? Ja miten käsite liittyy tähän päivään?
Etsi verkosta uutisia Suomen kilpailukyvystä mm. WEF. Mitä Suomessa mielestäsi pitäisi tehdä? Minkälaisia sivuvaikutuksia epäilet yksittäisillä toimilla oleva?
